Et voi koskaan tietää, mitä toisen ihmisen päässä liikkuu. Et voi tietää, satutatko tai ahdistatko vastapuolta jollakin, mitä teet. Monesti voit kuitenkin päätellä paljon. Edes sanoja ei tarvita. Voit päätellä paljon eleistä, ilmeistä, liikkeistä, teoista ja reaktioista. Tästä kaikesta voit päätellä, oletko ylittänyt rajan. Oletko mennyt henkilökohtaisuuksiin. Oletko tehnyt jotakin, mitä ei olisi pitänyt. Vielä ei ole myöhäistä perääntyä ja pyytää anteeksi.
Kiusaaminen, kuten myös ahdistelu, jättää syvät jäljet ihmisen mieleen. Arvet, joita ei näy päällepäin, mutta jotka kulkevat mukana koko elämän. Lapsena koettu kiusaaminen jää pinnan alle muhimaan, ja purkaantuu pahimmassa tapauksessa myöhemmin väkivaltana. Vaikkei näin kävisikään, vaikuttaa se aivan vääjäämättä yksilön kehitykseen. Tämä voidaan helposti nähdä psykologian lisensiaatti Vesa Nevalaisen blogitekstistä Kiusaaja on ilkeä paskiainen (2014, Psykologiliiton blogi).
Suorat sanat psykologian ammattilaiselta
Vaikka Nevalainen on psykologian ammattilainen, on hänellä varsin suorasukaiset mielipiteet kiusaamisesta. Nevalaisen mukaan kiusaaja on täysin tietoinen siitä mitä tekee. Kiusaaja on ”ilkeä paskiainen, jonka sosiaalisissa taidoissa ei ole mitään vikaa”. Nevalainen viittaa tekstissään useaan otteeseen siihen, että kiusaaja on sydämetön. Ei täysin typerä kuitenkaan, vaan varsin taitava, kun näkee kiusattavan kohteensa heikkoudet paremmin kuin tämä itse. Hän viittaa myös siihen, kuinka kiusaaminen vaikuttaa kohteeseen pitkällä aikavälillä negatiivisesti. Se vaikuttaa kiusatun itsetuntoon niin vahvasti, ettei tämä välttämättä menesty elämässään tai ihmissuhteissaan niin hyvin kuin muuten olisi voinut.
Lukijalle tulee melko selväksi, että Nevalaisella on itse koulukiusaustausta, sillä tämä paistaa kirkkaasti läpi hänen ajattelutavoistaan. Tähän saadaan varmistus lopussa, kun Nevalainen osoittaa sanansa suoraan kiusaajalleen: ”Haista jätkä pitkä paska”.
Ahdistelusta on tullut monelle arkipäivää. Etenkin naisiin kohdistuvaa ahdistelua on aina ollut olemassa, mutta pitkään siitä vaiettiin. Onneksi viimeaikoina ahdistelua kokeneet ihmiset ovat tuoneet kokemuksensa avoimesti julki. Tähän heille on tarjonnut mahdollisuuden somessa valloillaan oleva #metoo-kampanja. Kampanja sai alkunsa siitä, kun näyttelijä Alyssa Milano pyysi ystävänsä innoittamana seksuaalista häirintää kokeneita naisia kirjoittamaan Twitter-statuksekseen ”me too” osoittaakseen ongelman laajuuden. Twiitti on tähän mennessä saanut kymmeniä tuhansia vastauksia naisilta, jotka ovat kokeneet häirintää. Joillekin kyseessä saattaa olla ensimmäinen kerta, kun he puhuvat asiasta ääneen.